torstai 4. toukokuuta 2017

Meidän arki kihloissa

Havahduin yhden kerran illalla, että mä voisin kertoa meidän suhteesta tänne hiukan eli meidän arjesta kihloissa. Kuitenkaan meillä ei mitään spesiaalia tapahdu suhteessa eikä paljoakaan hehkutetta sosiaalisessa mediassa. Miehen mielestä kihloissa oleminen meinaa hänelle sitä, että kaikki pelikortit heittää pöydälle ja näyttää että "tässä oon, valitse tai et!" , ehkä kuulostaa hiukan omituiselta mut ideana erittäin hyvä ennen kuin astuu yhteisessä elämässä eteenpäin eli naimisiin. Mulla henk.kohtaisesti ei oo mikään kiire hypätä eteenpäin yhteisessä elämässä. Mulle on tärkeämpää se että nään sen henkilön ensi vuoden ajan saman katon alla, että tiiän/uskaltaudun elämään kyseisen henkilön kanssa loppuun asti. Kuitenkin hiukan epävarmoja fiiliksiä on ollut monet kertaa eikä sitä ikinä tiedä onko tää sitten totta vai ei! Mutta oon sinnittely joka päivä mieheni rinnoilla, koska haluan hänen kanssaan olla ja meillä on samat kiinnostuksen kohteen. Huomasin kuitenkin lasku-virheissäni virheen , koska olin 17-vuotias silloon kun ekan kerran kohtasimme netissä! Ja tuolloin vuosi  oli 2013 eikä 2014. Joten korjaan sen tässä blogimerkinnässä, että olemme tunteneet toisemme 4 vuotta tai ainakin heinäkuussa tulee 4 vuotta täyteen ja ensi jouluaattona 2 vuotta täyteen kihloistamme. Ehk mietitte, että mitä mun vanhemmat on meistä aattelu esim; ikäerosta!? - Aluks vanhemmille se oli iso hämmästys , ett kenen kanssa juttelin pitkät päivät puhelimessa tai tietokoneella. Kun koitti 2015 syksy, ajattelin että tässä tulee hulluks jos ei pääse näkemään tätä kyseistä henkilöä ja päätin sitte lyödä päivän lukkoon että tuun lokakuun vaiheilla. Mietin hetkisen kuinka kertoa omille vanhemmille ettei ne huolestu ja keksin pienen valeen, joka todellaki tuntu naurettavalta! Mut keksinpä kertoa että oisin menossa parhaan kaverin kanssa laivalla risteilemään Tukholmaan, kuitenkin todellisuudessa menin yksin laivalla Tukholmaan. - Kyllähän siinä omatunto kolkutti, että oisko sitte kuitenki pitänny matkan aikana kertoa perheelle ett oon yksin laivassa. Mut en mä sitte sen kummemmin viittiny koska odotin innoillani pääseväni näkemään kyseisen miehen Tukholmassa. Laivamatka yksin oli aika jännittävä kokemus, koska en ole nuoruus ajoillani käynny laivalla toisessa maassa paitsi vauvana kyllä tuli Ruotsissa käytyä, joten ei ihan uunona menty laivaan. Näin siinä sitte ennen laivaan nousua Helsingissä miehen isoveljen, joka työskenteli kyseisessä laivassa ja hän auttoi minut laivaan. Jännitihän se mennä laivaan yksin , mut tsemppasin itteäni sillä että nään hänet vielä! Pidin koko matkan yhteyksiä kyseiseen mieheen sekä vanhempiini. Joten kyllä se oli huikea kokemus! 

Meidän arjesta kihloissa  löytyy paljon omia rutiineja sekä yhteisiä. Yleensä se olen minä, joka aamulla hyppään sängystä ylös keittämään kahvit ja laittamaan itselleni aamupalaa, joskus käyn aamusuihkussa piristäytymässä. Kuitenkin kun opiskelen aamuni alkaa jo klo 7:00, jolloin puen ylleni vaatteet ja menen tekemään aamupalan ja sen jälkeen loppuvalmistelut kuten ; hampaiden pesu, meikkien laittaminen, hiusten harjaaminen ja tarvikkeiden pakkaaminen opiskelua varten mukaan. Joten mulla siis menee noin 45 minuuttia aamuisin saada itseni kuntoon ennen kuin lähden ovesta ulos. Mieheni vielä nukkuu silloin tai joskus hän herää näpyttämään puhelintaan tai katsomaan televisiota, joten ohimennen tulee annetua pusu toisillemme. Mieheni siis on vielä lomalla jonkin aikaan ennen kuin hän itse lähtee töihin ja hänellä sitten alkaa klo 5:00 arki. Kun pääsen kotiin yleensä vaihdan vaatteet ja keitän kahvia. Mieheni tekee kotitöitä tai istuu tietokoneella. Iltaisin sovimme kumpi tekee ruoan ja syömme samoihin aikoihin ruokapöydän äärellä. Meillä on ollut tapana iltaisin katsoa yhdessä elokuva tai jokin ohjelma youtuben kautta, joskus olemme liikenteessä tai sitten vain jompi kumpi istuu tietokoneella ja toinen tekee omiaansa. Yleensä se olen minä, joka menee omaan rauhaan huoneeseen piirtämään tai useimmiten kirjoittelen viestejä kavereilleni tai pelaan, katson televisiota. Joten toivon kylläkin hartaasti, että meillä tulee olemaan uusia asioita edessä sekä haasteita!
Kiitos että luit tämän postauksen, laittapahan alas kommentiin mitä toivot mun kertovan kaikille! 👇

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti